On huhtikuun kahdeksas, keskipäivä ja Aurinko porottaa taivaalta fuusioreaktorin voimalla. Kotopuolessa podetaan yhä yöpakkasia, mutta Cambridgessa elohopea on kohonnut jo 23 Celsius-asteeseen. Olen löytänyt uuden reitin jota pitkin matka toimistolle käy ahon laitaa asfalttiviidakon sijaan ja tästä sekä jo pitkälle edenneen kevään valosta voimistuneena olen viimein päättänyt pistää mustaa valkoiselle – tai valkoista mustalle, jos parahin lukija käytätte Substackin pimeätilaa – ja aloittaa havaintojeni jakamisen koko kansalle.

Internet tulvii menestyvien ihmisten aamurutiineja ja kaikenlaisia life hackeja, mutta työmatkoista ei kukaan pihahda mitään. Sääli sinänsä, sillä polun varrella taikka pyörän selässä pintaan pulpahtaneet ideat saavat aamuviideltä vihersmoothien voimalla väkisin väännetyt vastineensa kalpenemaan rinnallaan. Miksikään menestystarinaksi en aluillaan olevaa uraani tosin vielä kutsuisi. Voisin kaiketi kuvailla itseäni astronomiksi – tai pikemminkin tähtitieteilijäksi – mutta – Valtaojaa mukaillen – tällä alalla PhD on pelkkä perustutkinto1 ja sekin on vielä työn alla, joten tieteilijän tittelin omiminen lienee parempi lykätä syssymmälle.

Välihuomiona tähän heittäisin että – ainakin omaan korvaani – termi tieteilijä henkii juuri sopivasti tutkimustyölle ominaista tarkoituksenmukaista tehottomuutta. Siinä missä englannin scientist ja suomenkielen astetta suorituskeskeisempi vastine tieteentekijä (Ei kai tiedettä noin vain tehdä?) saavat maailmankaikkeuden arvoitusten ratkomisen kuulostamaan suoraviivaiselta prosessilta vailla umpikujia tai odottamattomia sivuhaaroja, tieteilijä heijastaa tutkimuksen ennalta-arvaamattomuutta ja Cam-joen lailla meanderoivaa etenemistä – tietynlaista hyvälaatuista haahuilua.2

Tiettyä päämäärättömyyttä on myös visiossani tätä blogia varten. Vähän kaikkea, enemmän tai vähemmän. Elämää ja estetiikkaa – tähtitieteilijän (to be) näkövinkkelistä. Kuten sanotaan: hitaasti hyvä tulee, pikaisesti parempi.

Polku kutsuu, joten jääköön tämä tähän. Lisää (ja kenties koherentimpaa) on luvassa.